Polkujuoksijana Helsingin keskuspuiston uudella maastopyöräreitillä
Keskuspuiston maastopyöräreitti on kaikille avoin 16 km pitkä reitti, joka kulkee läpi Helsingin Keskuspuiston. Reitti on merkitty puihin punaisilla heijastavilla reittimerkeillä. Reitillä saa juosta, mutta pyöräily on sallittua vain maastopyörällä.
Helsingin kaupungin kaikille avoin 16 km pitkä maastopyöräreitti sijoittuu Keskuspuiston vaihtelevaan metsäiseen maastoon. Reitti alkaa Laakson ratsastuskentän (työmaa-alue) pohjoispuolelta, kulkee läpi Keskuspuiston, kiertää Pitkäkosken ja Haltialan metsäalueella jai päättyy Paloheinän majalle, jossa on kahvila.
Maastopyöräreitin voi ajaa tai juosta molempiin suuntiin. Osa maastopyöräreitistä kulkee ulkoilureiteillä ja osittain se risteää niitten kanssa, risteyskohdat on merkitty. Maastopyöräreitti on käytettävissä 1.5.–30.11, muuna aikana pyöräreittiä ei ylläpidetä, eikä se ole silloin virallisesti pyöräilijöiden käytössä. Talvella osa pyöräreitistä muutetaan laduksi, jolloin se on hiihtäjien käytössä. Keskuspuistossa on laaja latuverkosto, joka risteää useista kohdista pyöräreitin kanssa.
Uusi maastopyöräreitti sopii mielestäni hyvin polkujuoksuun ja se tarjoaa kaivattua vaihtelua rutiinilenkkeihin. Juoksijan on käytännössä kuitenkin oltava valmis väistämään maastopyöräilijän tullessa vastaan.
Juoksin koko reitin ensi kertaa Laaksosta Auroran sillalta Paloheinän majalle Uudenvuodenaaton 42 km maratontreenissä. Juoksu ei ollut kovin vauhdikasta kovasta pakkasesta johtuen, mutta maisemat olivat upeat. Saavutin 5,51 km Strava segmentillä ‘Pyöräpolku Laaksosta Pirkkolaan’ viidenneksi nopeimman juoksuajan. Olen juossut tuota osuutta muulloinkin, sillä se on sattumalta samansuuntainen työmatkani kanssa. Reitin kartta ja GPX-tiedosto kelloon löytyvät Helsingin kaupungin verkkosivuilta täältä.
MTB-reittiä tulee käytettyä varsinkin näin lumisena talvena. Reitin pohjoisosassa Paloheinässä on lyhyitä latuosuuksia, jotka ovat juosten kierrettävissä vaihtoehtoisia ulkoilureittejä pitkin. Reitti on hyvin merkattu, joten reittikarttaa ei välttämättä tarvita. Minulla se kuitenkin oli kellossa latuosuuksien kiertämisen helpottamiseksi. Talvella reitin juokseminen on käytännössä usein vain leveiden renkaanjälkien seuraamista lumessa.
Maastopyöräreitti on keskivaativa. Suurin osa reitistä on metsässä olevaa polku-uraa, muutamissa kohdissa reitillä on kallioisia ja kivikkoisia ylä- ja alamäkiä, joihin on asennettu varoitusmerkit. Myös polulla oleva kivikko ja puiden juuret lisäävät reitin haasteellisuutta.
Reitillä kuljetaan omalla vastuulla. Vaativilla reittiosuuksilla on noudatettava varovaisuutta, samoin kuin kohtaamisissa muiden ulkoilijoiden kanssa. Lähestyttäessä muita kulkijoita on kohteliasta antaa jonkinlainen äänimerkki.
Muiden ulkoilureittien risteyskohdista on ennakkovaroitusmerkit ja niihin tultaessa tulee hidastaa ajonopeutta. Erityisesti ratsastus- ja hiihtoreitin risteyksissä on oltava varovainen. Jos vahinkoja sattuu, jokaisella on velvollisuus auttaa muita hätään joutuneita.
Reitin kosteimpia maastonkohtia on vahvistettu soralla ja ojien yli on tehty puisia siltauksia. Haltialan luonnonsuojelualueella on pyöräily sallittua ainoastaan merkityillä reiteillä. Reitillä pysymistä suositellaan luonnon kulumisen välttämiseksi ja kosteikkojen kiertämistä tulee välttää - kulje siis suoraan esimerkiksi lätäkköjen yli. Älä tee turhaan uusia uria metsään. Roskaaminen ja kaikenlainen sotkeminen on ehdottomasti kielletty - se ei kuulu luontoon, eikä hyviin käytöstapoihin. Jos havaitset reitillä kaatuneita puita tai muuta reitin turvallista käyttöä estävää, ota yhteyttä Helsingin kaupungin palautekanavan kautta.
Kirjoittaja Jukka Kukkonen on Team La Sportiva Finland Ultrajuoksija